Riihimäen lasin historia ja nykypäivä

Riihimäen Lasi, vuonna 1910 perustettu lasitehdas, on merkittävä osa suomalaista teollisuushistoriaa ja lasitaiteen kehitystä. Yli 80 vuoden toimintansa aikana tehdas tuotti laajan valikoiman sekä käyttö- että taidelasia, nousten erityisesti jälkimmäisen osalta kansainväliseen maineeseen. Riihimäen lasi oli paitsi teknisen innovaation myös taiteellisen luovuuden kehto, joka houkutteli aikansa merkittävimpiä suomalaisia lasi suunnittelijoita.

Riihimäen lasin suunnittelijat

Riihimäen lasi tunnettiin innovatiivisista ja esteettisesti merkittävistä lasiesineistään, joiden taustalla on joukko lahjakkaita suunnittelijoita. Heidän työnsä määritteli paljon suomalaisen lasitaiteen suuntaa ja vaikutti olennaisesti tehtaan maineeseen sekä kotimaassa että kansainvälisesti.

Henry Ericsson, joka voitti tehtaan järjestämän suunnittelukilpailun vuonna 1928, työskenteli Riihimäen lasin taiteellisena avustajana viisi vuotta ennen varhaista kuolemaansa. Ericssonin kausi oli lyhyt, mutta merkityksellinen. Ericsson suunnitteli muun muassa Barcelonan kaupungille osoitetun ”Barcelona”-pokaalin, jossa oli kaiverruksin kuvattuna Helsingin eteläsatama ja tuomiokirkko.

Nanny Still, yksi Riihimäen tunnetuimmista nimistä, aloitti tehtaalla vuonna 1949 ja viihtyi siellä 1970-luvulle saakka. Still tunnetaan parhaiten Riihimäen lasille tekemistään töistä. Stillin suunnittelemia sarjoja ovat muun muassa Harlekiini, Flindari ja Grapponia. Nämä kaikki sarjat ovat edelleen keräilijöiden suosiossa.

Helena Tynell, joka on myös yksi Riihimäen tunnetuista suunnittelijoista, siirtyi Arabian palveluksesta suunnittelemaan Riihimäen lasille vuonna 1946. Hänet tunnetaan erityisesti Aurinkopullostaan, joka on klassikko ja monien tunnistama esine.

Timo Sarpaneva, Erkkitapio Siiroinen ja Tamara Aladin ovat muita merkittäviä nimiä, jotka työskentelivät Riihimäen lasille ja joiden suunnittelemat esineet ovat saavuttaneet ikonisen aseman suomalaisessa designhistoriassa. Tamara Aladin suunnitteli esimerkiksi Riihimäen lasille monet sen suosituimmista maljakoista, kuten Kleopatran, Tornadon ja Carmenin.

Riihimäen lasi nykypäivänä

Vaikka Riihimäen lasin teollinen toiminta päättyi vuonna 1990, sen perintö elää edelleen. Nykyään entisessä tehdasrakennuksessa toimii Suomen lasimuseo, joka kertoo kattavasti suomalaisen lasiteollisuuden ja -taiteen historiasta, mukaan lukien Riihimäen lasin merkittävästä roolista siinä.

Riihimäen lasin tuotteet, erityisesti taidelasiesineet, ovat haluttuja keräilykohteita, ja niiden arvo ja arvostus ovat kasvaneet. 

Riihimäen lasi on esimerkki siitä, miten innovaatio, taiteellinen näkemys ja teollinen tuotanto voivat yhdistyä luomaan esineitä, jotka kestävät aikaa sekä funktionaalisina käyttöesineinä että taiteellisina saavutuksina. Sen historia antaa inspiraatiota tuleville sukupolville.